Kevään korvalla

Maaliskuu. Valo viipyy iltaisin hieman pidempään, hangen pinta paikoin kantaa vielä aamuisin ja jossain sulavan maan alta nousee ensimmäinen vihreä. Kevät ei ole vielä täällä, mutta se on tulossa. Se on rajakohta, siirtymä. Ja siirtymät ovat aina myös merkityksellisiä ajankohtia.

Ollaan taas kevään korvalla. Muistatko vielä, kuka sinä olit viime vuoden maaliskuussa?

Luonnossa maaliskuu on välitila. Ei enää syvä talvi, ei vielä kevät. Ihmisessä se on usein samaa: jotakin on sulamassa, jotakin vasta orastamassa. Viime vuoden maaliskuussa sinä elit ehkä toisenlaisessa rytmissä. Ehkä kannoit huolia, joita et enää kanna. Ehkä toivoit jotakin, mikä on jo toteutunut tai muuttanut muotoaan. Ehkä olit väsyneempi. Tai rohkeampi. Tai epävarmempi.

Identiteettimme ei ole pysyvä rakenne, vaan elävä prosessi. Me päivitämme käsitystämme itsestämme jatkuvasti kokemusten, ihmissuhteiden ja vuodenaikojenkin mukana. Kuten metsä, joka ei koskaan ole täsmälleen sama kahdesti, vaikka se näyttäisi samalta.

Maaliskuu kutsuu meitä pysähtymään ja kysymään itseltämme:
Mitä minussa on ollut talven levossa?
Mikä osa minusta on odottanut valoa?
Ja mitä olen kasvattanut, vaikka en ole sitä huomannut?

Kokeile pientä harjoitusta

• Mene ulos. Ei tarvitse mennä kauas - riittää, että näet taivaan.

• Hengitä viisi rauhallista hengitystä. Tunne kuinka ilma virtaa lempeästi sierainten kauttaa sisään ja purkautuu pehmeästi sama reittiä takaisin ulos.

• Kysy mielessäsi: Mikä minussa on muuttunut vuodessa?

• Anna vastausten nousta ilman arvostelua.

Mikään ei kasva pakottamalla

Luonnonmukaisessa hoitamisessa ajatellaan, että mikään ei kasva pakottamalla. Siemen ei avaudu kun sitä käsketään, se avautuu kun olosuhteet ovat oikeat. Sama pätee meihin ihmisiin. Muutos tapahtuu usein hiljaa, maan alla, näkymättömissä. Vasta keväällä huomaamme, että juuret ovat vahvistuneet.

Viime vuoden maaliskuussa olit ehkä keskeneräinen.

Mutta niin olet nytkin - ja se on hyvä asia.

Keskeneräisyys on elon merkki.

Voit kysyä itseltäsi vielä:
Miten kohtelen sitä ihmistä, joka silloin olin?
Myötätunnolla vai arvostellen?

Kun seisot tämän maaliskuun valossa, voit antaa kiitoksen sille versiolle itsestäsi, joka jaksoi tähän asti. Ilman häntä et olisi tässä. Ja voit samalla kylvää aikomuksen: millaista kasvua toivot tulevalle vuodelle?

Maaliskuu ei vaadi vielä kukintaa.
Se pyytää vain suostumista sulamiseen.

Ja sinä saat olla juuri siinä vaiheessa kuin olet.

Bloomington on luontoyhteyteen ja luonnonmukaiseen hoitamiseen erikoistunut ekologinen kauneushoitola ja hyvinvoinnin huoltamo Hämeenlinnassa